Chaos Creation sai ilmeisesti alkunsa muutamia vuosia sitten, mutta ihan märkäkorvia jäsenet eivät vaikuttaisi olevan, joten millaisia taustoja teiltä mahtaakaan löytyä musiikin suhteen?

T: Itse perustin ensimmäisen kunnon bändini vasta armeijasta päästyäni. Kyseessä oli melodista death metallia soittava Garden of Fear. Kun bändi oli hajonnut ja hevin soittaminen kiinnosti, niin liityin Nailgunneriin. Soittelin myös jonkin aikaa thrashcovereita vääntävässä Kouvolalaisessa Old Schoolissa. Julle on soitellut bassoa Joutsenolaisissa pumpuissa, kuten The Chainsaw of Bloody Dismembermentissä, Haudassa, Nailgunnerissa, bänditreeneissä muuten tavattiin ekan kerran, ja Botniassa soittelee tälläkin hetkellä. Mikko on soittanut Lemiläisessä Frail From Insidessä. Arto on kannutellut esimerkiksi Usvassa ja Retaliationissa, jolta on tuli yksi täyspitkä jonkun saksalaisen pikkulafkan kautta. Eli paljon on tapahtunut menneisyydessäkin.

Kotikaupunkinne Lappeenranta tunnetaan melko vilkkaasta metallielämästä, vaikka esimerkiksi tarjonta keikkapaikkojen suhteen on ilmeisen kehno, mutta millaisena itse näette kotipaikkakuntanne metallielon?

T: Aika nihkeänä. Ei täällä kunnon metallikulttuuria ole päässyt jostain syystä syntymään. Pienet piirit pyörii. Itse olen keikkoja silloin tällöin järkännyt, ja tosiaan kunnon keikkapaikoista on ollut pulaa. Keskustaan perustettiin Night Life ROCK –niminen hevibaari, joka kuitenkin suljettiin vähäisen kävijämäärän vuoksi. Pari kertaa käytiin siellä soittamassa ja silloin kyllä jengiä oli kivasti paikalla. Uutta sukupolvea on kuitenkin selvästi kasvamassa Lappeenrannan metallielämään, joten toivottavasti parin vuoden päästä meininki on toinen.

Miten Chaos Creation sitten sai alkunsa tämän kaiken keskellä? Kyseessä kun tuntuu olevan enemmän kuin sattumien summa, kuten kavereiden kesken kootuissa bändeissä on yleensä tapana.

T: CC sai alkunsa loppukesällä 2004, jolloin minä ja Julle olimme lähteneet Nailgunnerista, syyksi mainittakoon klassisesti musiikilliset erimielisyydet ja henkilökemioiden toimimattomuus. Yhdessä päätimme sitten perustaa uuden bändin ja kysyin Allun halukkuutta tulla laulamaan. Mies oli kiinnostunut, joten enää tarvitsimme osaavan rumpalin, jotta voisimme homman pistää kunnolla käyntiin. Rumpalia jouduimme kuitenkin etsimään useamman kuukauden, kunnes Arto ilmoitti olevansa kiinnostunut kokeilemaan. Pyysimme kaverin koesoittoon lokakuun lopulla jossa paukutimme Slayer-, Sepultura- ja Metallica-covereita. Arto soitti erittäin timmisti ja meillä oli vihdoin kunnon rumpali.

Mistä näinkin suuri kipinä bändiin on lähtenyt käyntiin, ainakin alun tahdin oltua vähintään vauhdikasta ja bändin tehtyä itsensä tunnetuksi jo hyvin varhaisessa vaiheessa esimerkillisellä itsensä promotoimisella?

T: Neljästään sitten aloitimme säännöllisen treenaamisen. Minä ja Julle tehtiin aluksi kahdestaan biisejä, mutta myöhemmin Arto osallistui myös säveltämiseen ja Allultakin löytyi pari iskevää riffiä hihasta. Joulun aikoihin aloimme nauhoittaa kolmen biisin "treenikämppädemoa", mitä emme julkaisseet muuta kuin laittamalla sen jakoon Mikseri.nettiin, jotta jengi saisi vähän kuvaa musiikista ennen ensimmäisiä keikkoja. Keväällä 2005 järkkäsin kaksi keikkaa Lappeenrantaan ja toiseksi kitaristiksi keikoille pyysin kaveriani Sorsan Jannea Dead Revolutionista. Toukokuussa menimme studioon nauhoittamaan ensimmäistä virallista demoa. Syksyllä keikkailtiin lisää ja sessiokitaristiksi vaihtui Knuutilan Mikko. Kiinnitimme Mikon vakiojäseneksi joulukuussa, ja lähdimme Helsinkiin, Studio Dauntlessiin nauhoittamaan toista demoa. Keikkaa tehtiin lisää keväällä, alkukesällä ja syksyllä ja syyskuun lopulla oli aika käydä nauhoittamaan kolmatta demoa. Siinä historia pähkinänkuoressa!


Miltä Chaos Creationin kokoonpano on vaikuttanut perustamisensa jälkeisistä ajoista nykyhetkeen saakka, teidän soitettuanne kuitenkin yhdessä jo jonkin aikaa, vaikka erinäiset syyt hieman repaleiseen toimintaan johtivatkin?

T: Hyvin tullaan toimeen porukalla ja välillä hengaamme yhdessä myös bänditoiminnan ulkopuolella, kuunnellaan heviä ja otetaan kuppia. Eli yhteishenki on koko ajan vaan parantunut. Alluhan opiskelee Joensuussa, joten kaveria ei ymmärrettävistä syistä joka treeneissä näy. Ei siitä silti ongelmia ole mielestäni koitunut, jätkä on hoitanut homman ihan kuin ammattilainen konsanaan. Julle ja Arto työskentelevät myös nykyisin pääkaupunkiseudulla, joten aika hajallaan on bändi tällä hetkellä. Hyvin ollaan joka tapauksessa saatu hommat toimimaan tähän asti.

Mistä syystä päädyitte soittamaan juuri melkoisen perinteistä thrash-metallia, joka on kaikista moderneista vivahteistaan huolimatta melkoisesti juuri 80-luvun legendaarisiin aikoihin taipuisaa?

T: Päätimme Jullen kanssa linjasta jo ennen kuin bändi oli kasassa. Molemmat diggaillaan erityisesti 80-luvun Bay Area-thrash metallista, joten miksemme ottaisi vaikutteita sieltä suunnalta. Laulajaksi haettiin alusta asti perinteisempää ilmaisua hallitsevaa kaveria, koska kaikki vetivät örinällä ja deathrash bändejä alkoi olla jo melkeinpä liikaakin.

Oliko missään vaiheessa epäselvyyksiä siitä, että Chaos Creation tulisi veivaamaan thrashiaan nimenomaan vanhan koulukunnan tapaan, eikä esimerkiksi nykyajalle tyypillisesti death-metallisin vivahtein?

T: Ei. Mutta sen verran haluan sanoa, että ei tässä todellakaan ole tarkoitus pelkästään vedellä pelkästään vanhan koulukunnan juttuja, vaan koetamme myös hakea biiseihin tiettyä tuoreutta ja omaperäisyyttä. Emmekä myöskään halua rajoittaa ilmaisuamme mihinkään tiettyihin raameihin, että jos joku biisi ei olekaan puhdasta thrash metallia, niin se ei haittaa pätkääkään. Teemme vain metallimusiikkia, mikä kuulostaa itsestämme hyvältä. Ei tässä mitään suuria linjamuutoksia olla kuitenkaan hakemassa, joten rankkaa paukutusta on luvassa myös tulevaisuudessa.

Kaikelle tyylin muotoutumiselle on tietenkin olemassa syynsä, joten mitkä bändit ja levyt ovat mahtaneet olla ne tärkeimmät syylliset siihen, että Chaos Creation ylipäänsä syntyi ja muovautui nykyisenlaisekseen?

T: Exodus, Testament, Anthrax, Metallica, Slayer, Megadeth, Nuclear Assault, Annihilator, Forbidden, Vio-Lence, Death Angel, Stone, Kreator, Destruction, Sepultura, Sacred Reich jne. Ja näiltä tietenkin ne klassikkolevyt, joita nyt en ymmärrettävistä syistä käy luettelemaan!


Ensimmäinen demonne julkaistiin vuonna 2005, mutta missä vaiheessa ja mitä kautta oikeastaan tunsitte alunperin olevanne viimein valmiit julkaisemaan Chaos Creationin materiaalia demoina?

T: Meillä oli jo kolme biisiä valmiina hyvin treenattuina noin kuukausi ensimmäisistä treeneistä eteenpäin. Päätimme demottaa ne treenikämpällä Allun kasiraiturilla. Kaverini sitten miksasi ne ja lopputulos oli yllättävänkin hyvä. Silloin jo päätimme, että keväällä mennään studioon nauhoittamaan kunnon demo, treenattiin edelleen ahkerasti, tehtiin lisää biisejä, vedettiin kaksi keikkaa ja astuimme studioon, Joutsenon mediapajalle. Prosessi muodostui yllättävänkin työlääksi, mutta loppujen lopuksi saimme biisit purkkiin ja demon miksattua. Edelleen olen erittäin tyytyväinen myös ensimmäiseen demoomme ja se keräsikin kiitettäviä arvioita, niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

© Chaos Creation

Tällä hetkellä Chaos Creation elelee voimakkaasti demo-aikojaan, joten millainen maku bändin toiminnasta on yleensä jäänyt aktiivisimman toiminnan ajoilta nyt kahden demon äänityksien tiimoilta?

T: Hyvä maku kaiken kaikkiaan. Hommaa ollaan saatu menemään suhteellisen mukavasti eteenpäin, vaikkakin myös vaikeuksia on matkan varrella ilmennyt. Tästä hyvänä esimerkkinä toinen keikkamme, jonka Allu joutui jättämään väliin, koska oli tuolloin vielä armeijassa ja lomaa ei herunut tärkeän tykistöleirin takia. Saimme kuitenkin hommattua sessiolaulajan, joka sitten sairastui johonkin ihme tautiin ja lääkäri kielsi laulamisen kuukaudeksi eteenpäin. Viime hetkillä yksi Kouvolalainen tuttu Lade, joka lauloi Old Schoolissa missä itse soitin vähän aikaa skebaa, lupautui hätiin ja ehti käydä muutamissa treeneissä ennen keikkaa. Keikka meni loppujen lopuksi todella hyvin. Kerran treenikämppämme suljettiin noin kuukaudeksi, kyseessähän on Joutsenon kunnon omistama kämppä, jostain syystä, mitä meille ei koskaan kerrottu ja tämä tapahtui juuri kuukausi ennen toisen demon nauhoituksia. Ei sitten päästy treenaamaan kunnolla yhdessä, mutta koska olimme kyseisiä biisejä soittaneet syksyn kaikilla keikoilla, niin homma sujui suhteellisen hyvin joka tapauksessa. Vastoinkäymiset kuitenkin kasvattaa ja sisulla ollaan nämä hommat hoidettu. Periksi ei anneta!


Dedication for Annihilationin ja Psyched-Out Manipulationin erot ovat melkoisen selviä, mutta millaista kehitystä huomaatte itse tapahtuneen näiden kahden demon välillä?

T: Psyched-Out Manipulationille ollaan omaa ilmettä saatu reilusti lisää ja sovitus-, sekä sävellyspuolesta vastasimme yhdessä minä, Arto ja Julle koskien demon kaikkia biisejä. Dedicationillehan tein esimerkiksi avausbiisin Primal Uprisingin kokonaan itse. Soitannollisesti jonkinasteista kehittymistä on myös tapahtunut ja tuotannon osalta toinen demo potkii paremmin sekä rumpujen, että basson osalta. Dedication on hiukan enemmän old-school ja vaikutteet kuuluvat selvemmin. Pääosin porukka on digannut uudemmasta matskusta enemmän, mikä on tietenkin hyvä juttu. Tulevalle demolle tulee sitten entistä äkäisempää, monipuolisempaa ja omaperäisempää tavaraa, ja ainakin meidän mielestämme myös biisien taso on noussut.

Äärimmäisistä perinteisyyksistä on otettu eroa toisella demollanne jopa kappaleiden kestojen tasolla, sillä kestot vaikuttaisivat nousseen viiteen tai jopa seitsemään minuuttiin, eikä tämä ole varmasti tapahtunut ihan vahingossa?

T: Meillä on ihan alkuajoista lähtien tullut biiseistä jostain syystä suhteellisen pitkiä. Ei me tarkoituksella niitä yritetä venyttää, pikemminkin päinvastoin. Toisen demon päätösbiisiin tosin suunniteltiin akustinen intro ja kasvatteleva väliosa sisältäen kaksi sooloa, joten siitä biisistä tuli tarkoituksella eeppisempi ja samalla pidempi. Tulevalla demolla on sitten hiukan lyhyempiä biisejä, kestot kolmesta puolesta minuutista reiluun viiteen minuuttiin.

Samalla mukaan ovat tulleet myös pienet eeppisyyttä lisäävät höysteet aina akustisuuksia myöten ja tällaiset seikathan jakavat luonnollisesti mielipiteitä, mutta miten vakaasti tällaiset puolet kuuluvat Chaos Creationin ytimeen?

T: Meillä on periaate se, että kaikkea voidaan kokeilla. Jos juttu vaan kuulostaa hyvältä ja sopii biisiin, niin mikä ettei. Ei noita akustisia juttuja nyt kovin paljoa näillä näkymin ole kuitenkaan jatkossa tulossa, eikä esimerkiksi perinteisten soitinten rinnalle olla koskettimia tai muita juttuja tosiaankaan ajateltu laittaa. Akustisista jutuista puhuttaessa esim. Sepultura on kyllä käyttänyt akustisia juttuja ihan älyttömän hienosti vanhoillakin levyillä, mainittakoon loistavat Beneath The Remains ja Arise, joten kyllä ne rankkaankin metalliin sopivat, jos homma tehdään niin kuin se pitää.

A: *Laulaja huutaa seinän takaa* Tarkoittaako tämä nyt sitä, ettei niitä säkkipillisooloja ja theremin-mattoja tulla hyväksymään?

T: Joo, sitä juuri!


Pohjimmiltaan Chaos Creation kuitenkin pusertaa ulos ehtaa thrash/speed-metallia, mutta mitkä asiat itse asetatte etusijalle omalla kohdallanne tässä metallin lajissa, eli mitkä osaset ovat ne kaikkein tärkeimmät tekijät kokonaisuudessa?

T: Hyvät riffit on aina "number one". Varsinkin nykyään on vaikea innostua uusista bändeistä, koska monet tuntuvat unohtaneen hyvien riffien merkityksen. Niistähän kaikki on lähtenyt metallimusiikin alkuajoilta lähtien. Sovitukset ovat myös tärkeitä ja nykyään mietimme niitä hyvinkin tarkkaan. Saatamme pyöritellä ja vaihdella osien paikkoja pitkäänkin, ennen kuin biisi saadaan valmiiksi. Tiukka yhteensoitto on myös tärkeää ja kovalla treenaamisella olemmekin jo mielestäni saavuttaneet hyvän perustason, vaikka parantamisen varaa on tietenkin edelleen varsinkin livesoiton osalta johtuen osittain suhteellisen vähäisestä keikkakokemuksesta.

A: *Laulaja astuu pöytään* Eikös lyriikoidenkin tulisi käsitellä kapinaa, ydinräjähdyksiä, ympäristökatastrofeja, verisiä suolenpätkiä, Raamatun silpomista grillin sytykkeiksi ja öljyttyjä lannevaatteita? Meiltähän tuosta löytyy jo aika hyvä prosentti. Tosin viimeisin Sankari-elementti antaa vielä odottaa itseään.

Vaikka thrash/speed-metallille on aina tilausta ja varsinkin 2000-luku on ollut lajille uuden elon aikaa, oletteko koskaan ajatelleet tyylin olevan nykyaikana vanhoja mittapuita kulkien melkoisen hankalaa eteenpäin vietävää?

T: Onhan se käynyt toki mielessä, mutta on tässä se hyvä puoli että todella harva bändi soittaa tämäntyylistä kamaa nykyisin. Erotumme siis selvästi massasta, se on aina plussaa. Tähän mennessä porukka on innostunut musiikistamme, keikoilla on pääosin käynyt mukavasti jengiä, demoja on mennyt hyvin kaupaksi ja hieman kiinnostusta on myös median osalta ollut havaittavissa. Se, innostuvatko levy-yhtiöt tämäntyylisestä musiikista, jää nähtäväksi. Uskon itse, että markkinoita löytyy niin vanhemmille metallipäille kuin nuoremmille rässärinaluillekin. Tulevaisuus näyttää, mutta itse kyllä uskotaan tähän vahvasti. Eihän sitä pelkkää muotimetallia jaksa kukaan koko aikaa kuunnella.

Jos tyylillisestä murroksesta vielä puhutaan, niin tunnetteko Chaos Creationin löytäneen jo oman itsensä toisen demonsa myötä vai uskoisitteko kehityskaaren olevan vielä selvästi kesken?

T: Kyllä tässä ollaan jo jonkinasteista linjaa löydetty, mutta vielä on kehitystä havaittavissa ja muutoksia luvassa. Eräässä seuraavalle demolle tulevassa biisissä on jälleen erilaisia elementtejä havaittavissa niin riffien kuin kappalerakenteenkin osalta ja omaperäisempää, mutta samalla iskevämpää matskua on tulossa. Vaikkei biisejä nyt mitään liukuhihnatahtia meiltä tulekaan, niin taso ollaan mielestäni onnistuttu pitämään korkealla, johtuen siitä että jos joku ei tykkää jostain riffistä, niin se heivataan kylmästi pois ja luodaan parempi tilalle.


Tässä vaiheessa lienee parempi antaa sijaa hieman sooloilullekin, joten jos haluatte tuoda Chaos Creationista vielä esille tulemattomia puolia julki, niin se käynee parhaiten kertomalla haluamianne pointteja kahden demonne yksittäisistä kappaleista.

DEDICATION FOR ANNIHILATION

Primal Uprising: Ensimmäinen biisi, minkä tein Chaos Creationille. Erittäin hyökkäävä ja menoltaan suhteellisen suoraviivainen kappale. Puhdasta napakkaa thrash metallia, livenä kunnon jyrä.

Arms of Oblivion: Biisi, johon Jullelta tuli runko, minulta kertsi ja Artolto melodinen säkeistöriffi. Hiottiin rakennetta kuntoon erittäin kauan, ennen kuin kaikki olivat tyytyväisiä. Terrorizer Magazine vertasi arviossaan biisiä ’Rust in Peace’-aikaiseen Megadethiin, eikä ole vertauksineen mielestäni mitenkään hakoteillä.

D.F.A.: Exodus kohtaa Anthraxin. Erittäin Bay Area –henkinen biisi, johon Julle teki kaikki riffit ja minä parsin sitten sovitukset kasaan.

Mindfuck: Alkaa doomahtavalla riffittelyllä, jonka jälkeen Allun säveltämä "Haunted-riffi" käynnistää mäiskeen. Allu kehitti biisiin myös rokkaavan säkeistön, minä kertsin ja loppurevittelyn. Livenä toimii erittäin hyvin, jengi huutaa nyrkit pystyssä ”Mindfuckia” ja usein myös moshpitti on pyörinyt vimmasti tämän musiikkiesityksen tahdissa.

PSYCHED-OUT MANIPULATION

Head On Turbulence: Biisi koostuu "Bolt Thrower" -henkisestä introsta, keskitempoisesta panssarivaunun lailla jyräävästä säkeistöstä, hiukan kikkailevasta kertsistä, ja kunnon hyökkäävästä speed metal väliosasta jossa myös tempoa nostetaan. Monipuolinen ralli jolle myönnän 100% livetoimivuustakuun.

Total Thrashing Dreamstate: Suuri kunnianosoitus Saksan legendaariselle thrash kolmikolle(Kreator, Destruction, Sodom). Sahataan kunnon riffejä rivakkaalla temmolla ja biisi ei hellitä otetta hetkeksikään ennen loppua. Soolot on vedetty tunteella ”saksalaisittain”. Erittäin toivottu livebiisi ja monien suosikki tältä demolta.

Overdue Fallout: Eeppisin ja samalla pisin biisi. Alkaa akustisella introlla jonka päälle hiukan "Dimebag" -vivahteista vinguttelua. Intron jälkeen keskitempoinen erittäin groovaava riffi käynnistää homman kunnolla, väliosassa lisää riffittelyä, pari täysin erityylistä sooloa ja komppikitaran kuvio vaihtuu vähän koko ajan. Palataan alkuriffeihin ja biisi päättyy samaan akustiseen kuvioon, millä alkoikin.


Vokalisoinnit ovat herättäneet paljon huomiota Chaos Creationin kuulijoiden keskuudessa, joten millaiseen ilmaisuun melkoisen mielipuolisissa ja monipuolisissa lauluissa tähdätään nykyään ja miten olette suhtautuneet vaihtelevaan palautteeseen?

A: Kuten kysyessäkin huomautettiin, tähtään henkilökohtaisesti mahdollisimman monipuoliseen tyyliin. Kovin solisti-idolisointini raskaan musiikin kentällä kohdistuu moniosaajiin kuten Warrel Dane, Devin Townsend ja ikihörhö Mike Patton. Hieman keveämmästä, mutta tasan yhtä komeaäänisestä laulajakaartista mainittakoon suursuosikkini Meat Loaf sekä Phil Collins. Myös kotoinen Jarkko Martikaisemme miellyttää itseäni äärimmäisyyksiin. Hulluus viehättää soundina paljon simppeliä vihaisuutta enemmän. Se kierous on ihan eri tasolla. Eihän tässä vielä olla päästy kuin aloittelijan keuhkoamiseen, mutta kunnianhimo on kunnossa. En myöskään pidä itseäni kovin tehokkaana karjujana, enkä haluaisikaan jämähtää pelkään raspiin. Ääni kuluu pilalle ja muutenkin turtuu yksioikoisuuteen. Tulevassa yritän sekoitella erilaisia tyylejä keskenään paljon enemmän, kykyjen rajoissa ja ehkä hieman ylikin.

Palaute on ollut kuitenkin paikka paikoin jopa yllättävän hyökkäävää ja kärkästä, mutta samalla nimenomaan voimakkaat ärsykkeet saattavat nousta lopulta bändin muista erottavana tekijänä, varsinkin jos kannattajia ja vastustajia erottuu runsaasti.

A: Sanoisin, että vaihteleva palaute on täysin odotettua, teki mitä teki taiteen saralla, matskumme "taiteellisuus" on totta kai väiteltävissä. Kaikkia on turha edes yrittää miellyttää, tai saa luvan päätyä NRJ:lle ja Puhdas Neula Lasselle - konsertteihin vetämään playback-teatteria. "Kiksautinpa itse tytärtä, mutta veljeni piti enemmän äitistä", sanoi koira kun genitaalejaan nuoli. En toki ole itsekään aina tyytyväinen lauluuni, mutta siitä nähdäkseni lähtee halu kehitykseen. Nokkiinsa ei tule ottaa, jos ei joku tykkää. KISSin Paul Stanleytä lainatakseni: "Jos diggaat meitä, upeaa. Jos vihaat meitä, upeaa sekin. Jos olet siinä välillä, etkä tiedä mitä sanoisit, painu helvettiin". Jääräpäinen mielipiteeni on, ettei omasta näkemyksestä tulisi tinkiä vain makuerojen tähden. Uskon, että kun olet itse musaasi tyytyväinen, loput on pelkkää bonaria. Sitä paitsi, nykyajan teknologialla saa karsittua biiseistä kuuntelua varten vaikkapa juuri lauluraidat pois. Notta jos käninä käy ketuttamaan, on vapaa nauttimaan tykkiriffeistä ja rytmitulituksesta ihan paljaaltaan.

T: Palaute on tosiaan ollut vaihtelevaa, jotkut tykkää ja jotkut vihaa. Tuntuu että örinävokaaleihin ollaan totuttu Suomessa vähän liiankin hyvin, mutta moni on myös sanonut niin että aluksi ei ole laulut napanneet, mutta muutaman kuuntelukerran jälkeen niistä onkin huomannut pitävänsä. Eihän siitä huonosta palautteesta toki nauti, mutta olemme tämän linjan kuitenkin valinneet ja näillä mennään. Toisaalta jotkut ovat antaneet niin sanottua ’extra-respectiä’ meidän vokaalilinjasta ja se toki lämmittää mieltä. Onhan Allu myös kehittynyt koko ajan eteenpäin, ja se on ollut mukava huomata.

Muutamat lähteet kertovat sanoituksellisien teemojen purkavan vihaa ja pistävän posereita ketoon, mutta millaisia ajatuksia Chaos Creationissa on tarkemmin ollut tarkoitus tuoda julki alusta alkaen?

A: No näin bändin lyyrikkona tähän mennessä sanoisin, että poserinlahtaus ja überviha lähti ensimmäisiin siivuihin tematiikaksi totaalisesti huumoripohjalta. Ovathan ne kornisti todettuna sitä rässin ominta aluetta, josta vähän pitää mölistä tämän tyylin orkestereissa. Tosin nyt kun ne on hoidettu, antautunen psykedelialle paljon vapaammin. Tähtäimenäni heti ensimmäisten vakiotekstien jälkeen on ollut kirjoittaa jotain, mikä ajaa kuulijan ajattelemaan ja tekemään päätelmiä; Vaivaamaan aivojaan edes hieman korkeammalla tasolla. Pidän hauskana sitä, miten monet artistit sanovat lauluistaan, että he eivät halua niissä saarnata, korkeintaan tuoda asioita esille. Miusta noiden välinen ero kun on aika häilyvä. Itse voin ihan suoraan todeta, että totta helvetissä mie saarnaan joissain kipaleissamme ja voimalla! Jos jollekulle ei viesti maita niin voi vapaasti kääntyä toiseen suuntaan. En kuitenkaan halua vähätellä haluani saada kovaa sanottavaa lyriikoihin. Voiko teksteistäni mitään järjellistä löytää, on sitten täysin yksilökysymys. Millekään "Heavy Metal, JEAHGROARH!" - linjalle en tule menemään. Ei laisinkaan sen tähden, että siinä mitään vikaa olisi, mutta en mie sellaista osaa. Tehkööt Manowar ja Lordi sitä lestiä, missä suutaroivat parhaiten.

Jos kerran ensimmäisellä demolla syljettiin ulos ne kaikkein itsestään selvimmät asiat, antaa tämä selvän mielikuvan siitä, että niitä monipuolisemmin tulkittavissa olevia lyriikoita olisi kuultu jo toisella demolla, mutta miten on?

Vaikken sinällään haluaisi selitellä lyriikoita, jotta kuulijalle jää tulkinnan ilo, josta itse nautin analysoidessani toisten tekstejä, puretaanpa vain vähäsen. Esimerkiksi toisen Demon Head-On Turbulence kertoo rattijuoposta, joka tequilapullon jälkeen ottaa ja lähtee Carmageddon-tyyliselle lanausretkelle. Kaikki torsoiksi! Syvemmällä kyseessähän on kuitenkin äärisarkastinen läimäytys perinteiselle macho-asenteelle, jossa "Miehän vedän, perkele vaikka kuka sanoisi mitä tai kuolisi poies!" Total Thrashing Dreamstate puolestaan on sekavassa tekstimuodossa tiivistelmä inttiaikanani nähdystä unesta, jossa pyöri puukotettu käytävävahti, marmeladia valmistava kissa, sänkyihinsä rynkyillä seivästetyt alikersantit sekä kasarmin pihalla meksikolaisia fiestalauluja sombrerot päässään töräytellyt elefanttilauma. Mitä kyseiseen uneen tulee, näkemishetkellä vuosittainen influenssavirus jylläsi lujaa, ja noin viidellä tauteihin vetämälläni eri lääkeaineella saattoi olla osuutta asiaan. Tulevat tekstit tulevat luultavasti sisältämään ihmissuhdeironiaa, populaarikulttuuriin kohdistuvaa valitusta, hallusinogeneettisiä mielikuvia sekä vittuilua itsensä ja musiikin liian vakavasti ottaville truegrimiivil-puristi-metallisteille.


Pienenä kosmeettisena puolena demoilla ovat pistäneet silmään mitä mainioimmat kannet, joten mistä tällaisen tyylin hyödyntämisen idea alunperin syntyi ja aiotaanko sitä jatkaa myös tulevaisuudessakin?

A: Mahtavat kannethan on väsännyt armeijan aikainen tupatoverini, Arttu "Da Vinci" Juntunen, todellinen tuleva taiteilijamesenaatti. Kaikki kansitaiteilijaa etsivät, googlettakaapa Arttu Juntunen ja ehtikää yhteystiedot, ette kadu valintaa. Kun intissä näin, millainen kynäniekka viereistä punkkaa asutti, pyysin häntä heti värkkäämään kansia ja mieshän suostui. Zombie-teeman käyttö lähti muistaakseni jostain todella hassusta treenikämppäheitosta, joka sitten karkasi lapasesta. Aihepiiri voi hyvinkin saada jatkoa. Nythän ostoskeskusihmi… anteeksi, siis epäkuolleet ovat päässeet eturivistä klubin ulkopuolelle jonottamaan. Seuraavaksi lihameri voisikin piirittää joko Tavastian tai Olympiastadionin lippuja vaatiessaan. Bändin kasvun myötä kasvakoon kansitaide yhtä suuruudenhullusti. Jos miusta on asia kiinni, Master Juntunen jatkaa omana Derek Riggsinämme, mutta kahtoillaan kahtoillaan.

© Chaos Creation

Kiristävätkö farkkuliivit vai ovatko kangasmerkit saaneet jo saumat repeämään, eli millaiset ovat tuntumanne Chaos Creationin suhteen juuri tällä hetkellä vuoden 2006 syksyn edetessä?

T: Hyvältä tuntuu. Tehdään kolmas demo valmiiksi, ja panostetaan tosissaan sen levittämiseen, Väsäillään uusia biisejä ja heitetään keikkoja, niin paljon kuin vain tulee vastaan. Lisäksi bändi on juuri haastatteluhetkillä vuokrannut vanhan varastorakennuksen Lappeenrannasta ja sitä käydään kohtapuolin remontoimaan uudeksi bändikämpäksi.

Jo aiemmin esille tuli Chaos Creationin kehitys jo kahden ensimmäisen demon välillä, joten miltä tulevaisuus vaikuttaa uuden materiaalin suhteen ja mihin suuntaan uskoisitte Chaos Creationin jatkossa matkaavan?

T: Uutta materiaalia ollaan tosiaan nauhoittamassa parhaillaan ja ainakin meidän mielestämme entistä parempaa ja omaperäisempää mäiskettä on tulossa. Tulevaisuus näyttäisi siis ihan lupaavalta. Kyllä tässä levytyssopimus ja täyspitkän teko on vahvasti lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Toivotaan parasta!

A: Mitä lauluun tulee, tähtäin on melodisemmassa mielipuolisuudessa. Onnistumisarvio on täysi mysteeri.

Demo-aikoja elävälle bändille jännittävää on tietenkin levytyssopimuksen odottaminen, joten onko tarjouksia tullut tähän mennessä vastaan vai mikä onkaan tilanteenne levy-yhtiöiden huomion herättämisen suhteen?

T: Ensimmäistä demoa emme lähettäneet yhteenkään levy-yhtiöön, vaan ajattelimme panostaa toiseen demoon. Sitä olen muutamia kappaleita lähettänyt ulkomaille aika tunnetuille lafkoille ja myös muutamille kotimaisille levy-yhtiöille. Ulkomailta on tullut hyvääkin palautetta, muttei ainakaan toistaiseksi kunnollista sopimusta. Suomilafkoista ei ole mitään kuulunut. Eräs ranskalainen vastaperustettu pikkufirma otti itse yhteyttä ja tarjoutui olemaan valmis julkaisemaan meiltä täyspitkän. Sopimus ei kuitenkaan meitä täysin tyydyttänyt, joten päätimme jättää diilin tekemättä.

Kun viimein tulee aika äänittää ensimmäistä pitkäsoittoanne, uskotteko sen sisältävän ennemmin uutta materiaalia vai koostuvan mahdollisesti hieman perinteisemmällä tavalla paremmin äänitetyistä demo-aikojen materiaaleista?

T: Sekä että. Tarkoitus olisi valita demoilta parhaat biisit, äänittää ne huolellisesti uudestaan pienin muutoksin. Uutta matskua tulisi sitten luonnollisesti mukaan jonikin verran. Uskon että saataisiin aikaiseksi erittäin hyvä ja monipuolinen kokonaisuus. Kun joskus päästään täyspitkää äänittämään, niin kaikki on kyllä tarkoitus tehdä viimeisen päälle tarpeeksi laadukkaassa studiossa.

Jos nyt oikein kauas tulevaan vilkuillaan, niin eteen tuleekin varmasti kysymys siitä, miten pitkälle olette valmiit menemään, eli löytyykö bändistä voimaa viemään Chaos Creationia niin pitkälle kuin on tarpeen?

T: Kyllä kaikki pistetään peliin, se on selvä. Chaos Creation on meikälle tosi tärkeä juttu ja panostan siihen kyllä sata lasissa. Eri asia on sitten, että osaako sitä tehdä oikeita ratkaisuja tulevaisuudessa ja saako luotua oikeanlaisia suhteita jotta hommat lähtisivät rullaamaan kunnolla. Senkin takia olisi tärkeää löytää Chaos Creationiin kunnolla panostava levy-yhtiö, joka saisi hoidettua kunnon promoa myös ulkomaille, sillä sehän on selvä, että ulkomailla ne suuret markkinat ovat tämäntyyliselle musiikille. Eiköhän joka jätkä ole valmis lähtemään myös pidemmillekin kiertueille, jos niitä joskus tarjotaan. Pitää kuitenkin pitää jalat maassa, sillä ei tätä bändiä haudata, vaikkei suurempaa menestystä koskaan tulisikaan. Ennen kaikkea tätä tehdään itselle ja rakkaudesta musiikkiin vaikka hienoltahan se kieltämättä aina tuntuu kun joku kertoo tykkäävänsä musasta ja keikoilla on ollut mahtava vetää kun yleisö on digannut ja riehunut biisien tahdissa.


Tätä odotellessa on kuitenkin varmasti vielä luvassa keikkaelämää, vaan onko niitä tulevia keikkoja tällä hetkellä sovittuna ja minkälaisia tähtäimiä teillä ylipäänsä on tulevan keikkailun suhteen?

T: Seuraava keikka soitetaan Imatralla ravintola Woodoossa 3.11 Profane Omenin kanssa. Hesan, Tampereen ja Turun keikoista on ollut pientä juttua, muttei vielä mitään varmaa. Lpr:ssa soitellaan todennäköisesti seuraavaksi tammi- tai helmikuussa 2007. Enemmänkin ollaan halukkaita tekemään keikkaa, eli rohkeasti vaan yhteyttä niin tullaan vetäisemään kunnon rässishow kulukorvauksilla! Joihinkin isompiin tapahtumiin, festareille, messuille, yms. olisi kyllä siisti päästä soittamaan, mutta aika nihkeää taitaa olla ilman suhteita näin demobändin asemassa. Isompien bändien lämppärikeikatkin kiinnostaisivat. Katsellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja yritetään tosiaan enemmänkin niitä keikkoja saada varmistumaan. Livenähän tämäntyylinen thrash metalli toimii parhaiten, se on varma.

A: Meadowlands Arena, New Jersey, USA - Bruce Springsteen & The E Street Bandin lämppärinä. Realismi kun on niin kovin yliarvostettua.

Millaisena keikkabändinä yleensä pidätte Chaos Creationia, eli onko keikoillanne tarkoitus pistää energiaa peliin niin paljon kuin mahdollista vai keskittää huomiota laajempiinkin asioihin?

T: Johan se bändin nimikin velvoittaa pistämään kunnon meiningin pystyyn, heh. Eli tukat pyörii ja kaikki laitetaan likoon meni syteen tai saveen. Meillä on hemmetin hauskaa lavalla ja se on kyllä hienolla tavalla heijastunut yleisöönkin joka kerta. Välillä meininki menee kirjaimellisesti kaaoksen puolelle, ja vaikka soitto nyt ei ihan timantintarkkana välttämättä koko ajan ole pysynyt, niin todella hyvää palautetta ollaan livemeiningistä saatu. Mitään oheisrekvisiittaa ei keikoillamme ole ainakaan tähän mennessä näkynyt, enkä minä nyt keksi mitään tarvettakaan sellaiseen. Kunnon meininki, tiukka yhteissoitto ja kovat biisit riittävät ainakin toistaiseksi.

A: Tiivistäen: Tämä on rässiä, ei fuusiojatsia!


Monesti Chaos Creationin ohella on huudatettu lentävää lausahdusta "Ei ressiä, RÄSSIÄ!!!", joten kaiken purkauksellisen lyriikan ja ankaran musiikin ohella raskaan musiikin ihmiset voivat olla ilmeisen positiivisia?

T: Meillähän on ollut sellainen hauska Anthrax-asenne kehissä alusta lähtien. Allu heittää biisien välillä jotain huumorispiikkejä ja meininki on samalla sekä rankkaa, mutta hauskaa ja positiivista. Tosissaan tehdään, mutta ei vakavasti, sillä yleensähän on niin, että mitä rankempaa musiikkia, sitä lupsakampi kaveri. Kyllä sitä aina mielellään tulee treeneihin lähdettyä ja vaikka olisi vähän krapulaa tai muuten huono meininki päällä, niin kun muutaman biisin on vetänyt niin hyvä fiilis valtaa mielen ja alkaa hymyilyttämään. Rässihän on näin ollen kunnon terapiaa, hehe!

A: Pakkohan tässä on joviaali olla tai pää kajahtaisi kahtia niiden desibelien ja pseudovihaisen määkimisen iskeytyessä epäpyhäksi sopakseen.

Näin voimmekin päättää juttutuokiota lupaaviin merkkeihin ja toivoa Chaos Creationille mitä parasta tulevaisuutta, sekä suoda tietenkin herroille ne kuuluisat viimeiset sanat!

T: Kiitoksia sinulle haastattelusta ja terkkuja tutuille metallipäille! Tulkaahan keikoille riehumaan ja pitämään hauskaa. Keep on Thrashing & Stay fucking METAL!!!

A: Kiitosta roimasti ja kaikille lukijoille siunattua joulun odottelua. Torrakkoon ruutia ja paistia pöytään! Muistakaahan, jotta tärkeintä ei ole voititko vai hävisitkö, vaan miten hyvältä näytit tehdessäsi sitä.


Chaos Creationin kotisivut: www.chaoscreation.net
Chaos Creation mikserissä: www.mikseri.net/chaoscreation
Chaos Creation MySpacessa: www.myspace.com/thrashcreation

Haastatteli: Aki Nuopponen
Haastattelu © Korroosio